KUN KISSA KATOAA
ENSIHETKET JA OMATOIMINEN ETSIMINEN
Jos kissa pääsee rennossa mielentilassa karkaamaan, esim. livahtamaan oven raosta, sitä ei kannata lähteä jahtaamaan. Pysy rauhallisena ja pyri saamaan kissan huomio, yritä leikittää sitä lelulla tai vaikka paperin palalla, kaarnalla tms. Jutustele kissalle mukavia ja "kurise" sille. Sisäkissa joka lähtee “rauhallisesti” karkuun ikkunasta tmv. livahtaen ei yleensä lähde kauas vaan etsii piilopaikan läheltä. Jos mahdollista, jätä ovi/ikkuna raolleen illaksi/yöksi niin karkulainen saattaa palata samaa reittiä takaisin.
Jos kissa lähtee paniikissa jotain karkuun tai pyristelee valjaista kannattaa ensimmäisen karku suunnan aluetta tutkia n. kilometrin matkalta. Kissa saattaa paniikista rauhoittuessaan asettua alueelle jonne päätyi.
Jos kissa on kesy ja varsinkin valjasulkoiluun tottunut, kannattaa omistajan aktiivisesti heti etsiä, varsinkin ilta-/yöaikaan kun alue rauhoittuu ja kissa on aktiivinen. Juttelua rauhallisella äänellä ja tuttua ruokapussin ääntä ym. Kuuntele vastaako kissa. Muista katsella myös puita vaikka kissa ei yleensä kiipeilisi, koiran tai villieläimen säikyttämänä puuhun juoksu on luonnollinen suojautumiskeino kissoille. Taskulampulla kannattaa pimeällä katsella jos silmät kiiluu jossain. Tarkista varastot, hallit ja muut ulkorakennukset, ettei kissa ole missään jumissa. Pyydä myös naapureita varmistamaan heidän ulkorakennukset, jos kissaa ei ala näkyä.
Jos kissalla on panta tai valjaat, on mahdollista, että se on jäänyt jonnekin jumiin. Tällöin kissaa kannattaa etsiä aktiivisesti puskista, rakennusten alta ym. Jumiin jäänyt eläin usein vain odottelee hiljaa eikä välttämättä pidä ääntä itsestään. Jos et itse tähän kykene tai kissaa ei yrityksistä huolimatta ala löytyä, pyydä apua ystäviltä tai Tassutiimiltä. 
Jos näet kissan ja olet sille tuttu ihminen, ole rauhallinen, mutta koita käyttäytyä kissan tunnistamalla tavalla. Joskus kesytkin kissat pelkäävät omia omistajiaankin oltuaan yksin ulkona. Tarjoa kissalle kättäsi matalalle ja silitä jos kissa antaa. Ota tukeva ote kissan niskasta satuttamatta kissaa ja nosta se rauhallisesti rintaasi vasten ja paina se tukevasti siihen. Jos sinulla on jotain millä peittää kissa tee niin varovasti. Vie kissa nopeasti autoon/sisälle. Jos et pääse heti sisätiloihin koita saada kissa kantokoppaan tai minkä tahansa kankaan sisään turvallisesti, ettei se pääse enää rimpuilemaan irti.
TIEDOTTAMINEN
Jaa kuvallisia ilmoituksia kaikkiin mahdollisiin alueen facebook /whatsapp ryhmiin, älä mainitse siinä lemmikin nimeä. Laputa katoamisalue kuvallisin ilmoituksin: varsinkin bussipysäkit, kauppojen ilmoitustaulut ja valotolpat ovat hyviä paikkoja katoamisilmoituksille. Ilmoita kissa kadonneeksi myös alueen löytöeläinsuojalle ja eläinlääkäreille.
Laita katoamisilmoitukseen seuraavat tiedot:
- kuva tai tarkka kuvaus kissan ulkonäöstä(rotu, koko, väri, korvien asento..)
- puhelinnumero, joihin havainnot voi ilmoittaa
Älä mainitse karkurin nimeä katoamisilmoituksessa!  Karannut kissa voi hämmentyä ja paineistua, jos vieraat ihmiset kutsuvat sitä nimellä.
LOUKUTUS
Arkaa kissaa ei kannata lähteä “jahtaamaan” vaan laittaa heti loukku viimeisen havaintopaikan luokse ja tehdä sinne hajujälkeä esimerkiksi öljytonnikalalla. Pidemmän hajujäljen samalla purkilla saa sekoittamalla öljytonnikalan veteen ja valuttamalla sitä pullosta. Muista valita juuri öljytonnikala sillä vesitonnikala imeytyy maahan nopeammin.
Loukku sijoitetaan niin, ettei ohikulkijat näe sitä. Koskaan ei tiedä jos joku vapauttaa kissan tai rikkoo/varastaa loukun. Voit pyytää alueen tontin omistajilta saisiko loukun laittaa esimerkiksi heidän takapihalleen piiloon. Loukkua täytyy tarkkailla useita kertoja päivässä: varsinkin kuumalla tai kylmällä säällä loukkuun jäänyt kissa ei saisi olla siellä pitkään. Lisäksi tällä tavoin tulee varmistettua, että loukku on yhä toimintakunnossa, eikä kokenut esim. ilkivaltaa. 
Kesähelteellä loukkuun kannattaa laittaa vettä ja sijoittaa se varjoon. Talvella tarkastusvälit on oltava vain muutamia tunteja. Verkkoloukun voi peittää esimerkiksi kankaalla, pressulla tai jätesäkillä. Peite on kiinnitettävä tiukasti esim. pyykkipojilla tai nippusiteillä, jotta se ei pääse lepattamaan tuulessa!
Loukkuun tottumisessa menee usein muutama päivä tai joskus jopa viikkoja, mutta kissoja on siitä huolimatta loukulla saatu kiinni. Loukkuun voi kokeilla säilykesardiinia, tonnikalaa, muikkua tai eri kissanmärkäruokia. Loukku on sijoitettava aina niin ettei loukku pääse keinumaan kissan kävellessä sisään. Pohjaa voi peittää heinällä/oksilla/tutulla kankaalla kunhan ne ei häiritse loukun mekanismeja tai jää oven eteen, jotta loukun toiminta ei vaarannu ja kissa pääse karkuun
Jos kissa jää loukkuun, älä ikinä ota sitä ulkona pois loukusta! Kanna kissa loukussa sisätiloihin!
JÄLKIKOIRA
Jos kissasta ei ole havaintoja ja loukutus aluetta ei keksitä, voi pyytää jälkikoiraa paikalle. Jos kissa kuitenkin on nähty ja loukut asetettu havaintoalueelle, koirasta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä ja loukkujen kannattaa antaa tehdä työtään. Jälkikoiran ei ole tarkoitus löytää kissaa, vaan osoittaa sopiva etsintäalue tai ilmaista esim. rakennuksen alle jumiin jäänyt kissa.
↑Back to Top